Yhteystiedot
Seuran 60-v
historiikki

Toiminta-kertomus
2011-12

Toiminta-kertomus
2013-2014

Toiminta-suunnitelma
2014-2015

Toiminta-
kertomus
2014–2015
ja
toiminta-
suunnitelma
2015-2016

 Muolaalaisten seura ry on perustettu 1948 Se on järjestänyt ja järjestää edelleen kaksipäiväiset pitäjäjuhlat heinäkuun viimeisenä viikonvaihteena. Juhla kiertää Lounais-Hämeen paikkakunnilla. Osanottajia on jatkuvasti satoja.

Seura on vaalinut muistoja ja tallettanut perinteitä. On kirjoitettu historioita; kerätty murretta puhuttuna ja kirjoitettuna; tehty naisten kansallispuku; tehty viiri, lippu ja vaakuna; kerätty valokuvia ja esineitä Lounais-Hämeen Museoon Forssaan; nämä keskeisimmät tässä mainittuna.

Muolaalaisia koskevat tiedot yksissä kansissa Pitäjäseuran 40-vuotishistoriikki 1948-1988 'Uuteen elämään" -kirja sisältää kaiken olennaisen tiedon muolaalaisten yhteisistä asioista sodan jälkeiseltä ajalta. Mitä tietoja on kerätty? Mitä perinteitä on tallennettu? Miten sijoituttiin uusiin olosuhteisiin? Missä seurakunnan ja kunnan vanhat arkistot ovat? Ja paljon muuta. Kirjaa saa sihteeriltä.

Muolaan lippu	Pöytäviiri
Seuran 40-vuotishistoriikki	Muolaan naisen kansallispuku

_______________________________________________________________________________________

Yhteystiedot:

___________________________________________________________________________________
MUOLAALAISTEN SEURA 60 VUOTTA
Kirjoittanut: Pekka Moisander


Muolaalaisten Seura ry perustettiin 07.08.1948 Toijalassa. Pöytäkirjan mukaan saapuvilla olivat kunnallisneuvos Eemil Luukka, rovasti Toivo Rapeli, rouva Saimi Rapeli, kamreeri Mikko Mäkirinne, toimitusjohtaja Heikki Kuisma, maanvijelijä Juho Juvonen, maanviljelijä Vilppi Hyytiäinen, maanviljelijä Juho Hyytiäinen, maanviljelijä Esa Henttinen, maanviljelijä Tauno Kauppi, maanviljelijä Eino Hänninen, maanviljelijä Kauno Taskinen, maanviljelijä Uuno Tiitta, maanviljelijä Hannu Sintonen, maanviljelijä Reino Toikka, maanviljelijä Vilho Tujunen, maanviljelijä Väinö Luukka, johtaja Esa Toikka, osuuskassanhoitaja Tahvo Romu, kassanhoitaja Kaino Luukka ja kunnankirjuri Sulo Luukka.,
Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on olla entisten Muolaan kunnan alueella asuneiden keskinäisenä yhdyssiteenä, koota ja tallettaa Muolaan historiaan liittyviä kulttuuriarvoja ja vaalia kotiseudun perinteitä. Myöhemmässä vaiheessa sääntöihin kirjattiin tähän pykälään Muolaassa asuneiden jälkeläiset, muutenhan yhdistyksen jäsenmäärä olisi vähentynyt olemattomiin.
Sääntöjen mukaan johtokuntaan kuului 15 varsinaista jäsentä ja 6 varajäsentä, jotka kuitenkin kutsuttiin aina kokouksiin. Vuodesta 1990 lähtien yhdistykseen kuuluu sääntöjen mukaan 21 jäsentä, varajäsenten jäädessä pois, tämä jäsenmäärä on harvinaisen suuri yhdistyksissä.
Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin varsinaisiksi jäseniksi: rovasti Toivo Rapeli, kunnallisneuvos Eemil Luukka, joka toimi puheenjohtajana 21 vuotta, kamreeri Mikko Mäkirinne, maanviljelijä Reino Toikka, rakennusmestari Väinö Paloposki, maanviljelijä Otto Vp Suokas, maanviljelijä Mikael Rämö, maanviljelijä Juho Hyytiäinen, maanviljelijä Vilppi Hyytiäinen, maanviljelijä Otto Paavilainen, maanviljelijä Juho Juvonen, toimitusjohtaja Heikki Kuisma, osuuskassanhoitaja Tahvo Romu, maanviljelijä Juho Uschanoff ja kunnankirjuri Sulo Luukka. Pitkäjänteisestä paneutumisesta seuran toimintaan kertoo se, että 13 näistä jäsenistä toimi seurassa vähintään 18 vuotta. Varajäseniksi valittiin Juho Seppänen, Joel Virolainen, Arvi Halonen, Esa Toikka Jooseppi Haarald Hänninen ja Aleksander Kasanko. Yhdistyksen kotipaikaksi tuli Toijalan kauppala, koska Muolaan kunnan hallinto siirtyi myös Toijalaan. Juhlan ajankohdaksi tuli heinäkuun viimeinen viikonvaihde, muolaalaisten kihupyhä. Ensimmäinen pitäjäjuhla oli Forssassa vuonna 1949.
Muolaalaisten Seuran kotisivuille laitetaan kaikkien Muolaalaisten seuran johtokunnassa olleiden nimilista ja toimintavuodet sekä juhlien pitopaikat..

Muolaan kunnan toimet lakkautettiin vuoden 1948 aikana, joten seuran johtoon valittiin monia kunnan hallinnossa olleita henkilöitä.
Tuomiokapituli antoi 19.5.1948 kiertokirjeessä ohjeet siirtoseurakuntien papeille ohjeet järjestää kaksipäiväiset pitäjäjuhlat, mutta kirkkoherra Toivo Rapeli oli siirtynyt edellisenä vuonna Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen johtajaksi. Muolaan seurakunta lakkautettiin 31.12.1949. Toivo Rapeli oli kuitenkin Muolaalaisten Seuran johtokunnassa mukana 19 vuotta Pitäjäjuhlien järjestäminen tuli uuden seuran päätoimintamuodoksi. Muolaalaisten seura on toiminut alusta lähtien yhteistyössä Karjalan Liiton ja paikallisten karjalaisseurojen kanssa, onhan juhlat vietetty siirtokuntien alueilla. Ypäjällä oli ensimmäiset pitäjäjuhlat vuonna 1953.

Seuran täyttäessä 40 vuotta julkaistiin "Uuteen elämään" –kirja, joka valottaa seuran toimintaa vuodesta 1948 vuoteen 1988. Kirja on 75 sivuinen monipuolinen teos, jonka toimitti Viljo Luukka.

Muolaalaisten Seura on ollut mukana julkaisemassa teosta "Muolaa ja Äyräpää 1870-1944", joka ilmestyi vuonna 1952, teoksen toimittivat Jaakko Sarkanen ja Kaino Repo. Ester Kähösen kirjoittamissa teoksissa "Vanha Äyräpää I" ja "Vanha Äyräpää II" on Muolaalaisten Seura ollut mukana aktiivisesti taloudellisen avun sekä kirjatoimikuntaan osallistuvien jäsenten muodossa.
Seura on kustantanut myös Eugen Usanon toimittaman kirjan "Muolaan – Kyyrölän miehet talvisodassa 1939-40 ErP 4:n riveissä"
Seura on osallistunut 1960-luvulla muolaan murteen nauhoittamiseen ja vanhojen nauhojen saattamiseksi digitaaliseen muotoon 2000-luvulla. Helsingin yliopiston kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimistoon on tallennettu 1960-luvulla noin 11.500 Muolaan paikannimiä, Muolaalaisten keskuudessa kerättiin 234 sivun verran evankelisluterilaisen seurakunnan kirkollista kansanperinnettä 1970-luvun lopulla.
Seura asetti toimikunnan 1973 Muolaan museon saamiseksi, Lounais-Hämeen museosta saatiin tilat ja kerättiin esineistöä, jota oli tosin vähän, valokuvia saatiin noin 600 kappaletta. Vuonna 2007 syksyllä pidettiin Muolaan museo-osaston avajaiset Forssassa, nyt on saatu oma kunnollinen tila museoesineille.
Osa seurakunnan kirkkokalleuksista on museo-osastossa ja osa Akaan seurakunnan hallussa.

Muolaalasiten seuralle valmistui pöytäviiri 1970, lippu naulattiin ja vihittiin Jokioisilla 1975, Muolaan kartta yhteistyössä Karjala –lehden kanssa 1975. Vuonna 1986 esiteltiin Toijalassa Maila Nikkasen valmistama Muolaan naisen kansallispuku. Muolaan museossa on kyseinen puku omassa vitriinissään. ("Uuteen elämään" –kirjassa on kansallispuku esitelty värikuvin.)

1990-luvulla alkoi ilmestyä kyläkirjoja Muolaan eri kylistä ja näin jälkipolville on saatu säilytettyä tärkeää tietoa pakkoluovutetusta entisestä kotiseudusta. Muolaalaisten alaosastoina ovat toimineet Perkjärveläisten kerho ja Kyyrölän kerho, samoin Ylä-Kuusaan koulupiirillä on vilkasta toimintaa. Kylittäin ja suvuittain tapahtuu myös vilkasta kotiseutumatkailua entisen Muolaan alueelle.

Vuonna 2001 Raija Seppänen ja Martti Seppänen esittivät, että he alkaisivat vetää Juuret Muolaassa -seminaareja Helsingissä. 9 kertaa vuodessa kokoontuu yleensä Kampin palvelutalon alakertaan eri aihepiirien puitteissa runsaslukuinen määrä Muolaan asioista kiinnostuneita, paikalle tulee väkeä jopa 200 kilometrin päästäkin kuuntelemaan ja haastelemaan tuttujen kanssa. Tämä toimintamuoto on osoittautunut erittäin tärkeäksi..

Vuoden 1988 jälkeen moni asia on muuttunut, varsinkin Karjalaa ja Muolaata koskevat asiat. Kotiseutumatkailu alkoi lisääntyä 1980 –luvun loppupuolella, ennen käytiin omin luvin katsomassa entisiä asuinalueita, sitten alkoi päästä vapaammin liikkumaan.
Neuvostoliiton hajottua pitäjäseurat ryhtyivät neuvottelemaan paikallishallinnon kanssa muistomerkkien saamiseksi kirkkomaille, jotka olivat pyhiä paikkoja entisille karjalaisille. Valtioiden välillä solmittiin sopimus sankarihauta-alueiden koskemattomuudesta.

Ypäjällä 1991 johtokunnan kokouksessa nimitettiin muistomerkkitoimikunta, johon tuli Viljo Luukka puheenjohtajaksi, Eugen Usano varapuheenjohtajaksi ja Ensio Toikka jäseneksi. Muistomerkkitoimikunta toimi ripeästi, jo vuonna 1992 sankarihauta-alueille Muolaaseen ja Kyyrölään saatiin muistomerkit. Vuonna 1994 pidettiin ensimmäiset kaatuneiden muistojuhlat Muolaassa. Muistojuhlat on järjestetty vuosittain kesä-heinäkuun vaihteessa.

Muistomerkkitoimikunta piti tiiviisti neuvotteluyhteyksiä Venäjän paikallisviranomaisiin, jotka olivat hyvin myötämielisiä tehtyihin ehdotuksiin ja Aaro Närväsen johdolla ryhdyttiin käytännön toimiin hautausmaa-alueen kehittämiseksi. Toiminta keskittyi aluksi vain sankarihauta-alueisiin. Muistomerkkien ympärille istutettiin pensasaidat, laatoitukset uusittiin, talkoita pidetään alueilla 2 – 3 kertaa vuodessa, osan hoidosta tekee venäläinen yksityishenkilö.

Vuonna 2000 pystytettiin Muolaan kirkon alttarin kohdalle 5 metriä korkea risti sekä Kyyrölän muistolehtoon ja Kangaspellon kirkon kohdalle 3 metriä korkeat ristit. Vuonna 2001 saatiin Muolaaseen ja Kyyrölään kaksikieliset opastaulut. Vuoden 1918 muistomerkki saatiin takaisin entiselle paikalleen. Menneiden sukupolvien muistokivi pystytettiin vuonna 2007. Kävelypolkuja on raivattu alueille.
Muolaan hautausmaa-alueesta on Markus Lehtipuu todennut kirjassaan Kannas: "Kirkon alue on muuttunut vanhojen kirkonseutujen viehättävimpiin kuuluvaksi seuduksi: iso viidakko kirkon raunioiden takana on melkein kuin satumetsä, jossa satakielet laulavat alkukesän öinä. Järvimaisema on upea kirkolta alas."
Kirkkoalueiden hoito on ollut yksi Muolaalaisten seuran tärkeimmistä tehtävistä 1990 ja 2000 -luvuilla Pitäjäjuhlat ja Juuret Muolaassa –seminaarit ovat myös tärkeitä toimintamuotoja. Kaikki työ, mitä seurassa tapahtuu on vapaaehtoistyötä esivanhempien ja heidän kotiseutunsa muistoa kunnioittaen.
Muolaalasiten seuran toimintaa ovat edesauttaneet Kannaksen Osuusliikesäätiö sekä Opetusministeriö Muolaan hautausmaa-asioiden hoidon osalta.
Muolaalaisten Seuran internet-sivustot ovat nykypäivää, sinne pyritään saamaan koko ajan lisää tietoa Muolaasta, sekä historiasta että tästä ajasta, kotisivuilla on käyntejä ollut lähes 20.000..
Tässä on lyhyt pintaraapaisu siihen, mitä Muolaalaisten Seurassa on 60 vuoden aikana tehty. Monen henkilön työpanos on jätetty tästä pois, toivottavasti kukaan ei loukkaannu, vaikka ei ole tullut mainituksi. Tätä historiikkia täydennetään yksityiskohtaisemmin seuran kotisivuille. Muolaalaisten Seura on tähän saakka alkuperäisten sääntöjen mukaisesti koonnut ja tallentanut Muolaan historiaan liittyviä kulttuuriarvoja ja vaalinut kotiseudun perinteitä.

Tästä hyvänä esimerkkinä mielestäni on saamani kiitosposti kesäkuun lopussa. Ensimmäistä kertaa Muolaassa käynyt henkilö kirjoitti: " Suuret kiitokset. Oli todella mieleenpainuva tilaisuus olla ensikertalaisena mukana Muolaan kirkolla vainajien muistojuhlassa. "Hiljaisen hetken lopussa taivas vielä vastasi meille kaikille". Kiitos järjestelyistä Muolaalaisten seuralle. Oli todella hienoa nähdä, miten vanhoja perinteitä kunnioitetaan."

_____________________________________________________________________________
Muolaalaisten seura ry
Toimintakertomus 2011-2012

Hallinto
Vuosikokous pidettiin  Forssassa  31.7.2011 Muolaa-juhlien yhteydessä. Kokouksessa oli läsnä kolmisensataa henkilöä.

Johtokunta
Puheenjohtajana on toiminut  Eija Järvinen  vpj.na  Matti Kultanen ja  rahastonhoitajana Pekka Moisander ja sihteerinä Riitta Himanen.
Johtokunnan muut jäsenet ovat Ekman Eero, Klemelä Risto, Kontio Hannu, Kuisma Erkki, Känkänen Erkki, Lähteenmäki Sirpa, Majuri Pekka,  Mero Raimo,  Rämö Jorma, Rämö Lauri, Rämö Markku,  Seppänen Raija, Sosunov-Perälä Antonina,  Tinnis Valentin ja Varpila Hannele.
 Syksyn kokous oli  Museotila Hevossillassa Forssassa 22.10.2011. Kokous oli samalla järjestäytymiskokous läsnä 15/19 ja pykäliä 14. Kevään kokous  oli Urjalassa 17.3.2012, läsnä 14/19 ja pykäliä 13.  Kesäkokous oli iltakokouksena  Museotila Hevossillassa, 31.5.2012 läsnä   16 /19 ja pykäliä 19.

Toiminnantarkastajina ovat toimineet Mikko Kantee ja Veikko Mäkeläinen, varalla Liisa Virtanen ja Ahti Tuusa.

Kannaksen Osuusliike Säätiö
Hallituksen varapuheenjohtajana on ollut Erkki Kuisma. Valtuuskunnassa ovat olleet Pekka Moisander, varalla Jorma Rämö ja Raija Seppänen varalla Valentin Tinnis.

Kotisivut
Kotisivumme Muolaa.fi pyritään pitämään ajan tasalla.

Poimintoja vuoden varrelta
11-12.11 työryhmä johtokunnasta vahvistettuna tulkki Valdemar Tretjakovilla,  kävi tekemässä tarkan toimintasuunnitelman Muolaan hautausmaalla, silmälläpitäen kevään siivoustalkoissa tehtäviä raivauksia. Paikallisjohdon kanssa oli sovittu neuvottelutilaisuus, mutta johtajat peruivat sovittuun tapaamiseen.
Itsenäisyyspäivän tienoilla kuusi johtokunnan jäsentä veivät kynttilät Muolaan eri hautausmaille.
13.3.12 Talvisodan päättymispäivänä laskettiin taas Pöyryn Pataljoonan nimissä havuseppeleet Forssan hautausmaalla Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille. Tehtävän suorittivat Erkki Känkänen ja Pekka Moisander sekä kuvaajana Tapio Leino.
Forssan Museossa on aloitettu perusnäyttelyuudistus. Muolaa-aihe tulee olemaan näyttelyssä yksi keskeisimmistä asiasisällöistä.
27.4.12 lähti  ryhmä johtokunnasta vahvistettuna nyt Kalevi Moisanderilla, neuvottelemaan ja raivaamaan hautausmaan juoksuhautoja, mutta ryhmän ollessa tullissa, Antonina sai viestin, jossa johtajat peruivat taas sovitun tapaamisen. Kaikesta huolimatta Kalevi ja Pekka Moisander tekivät suururakan raivaten juoksuhautaa näkyviin pitkälti.
17.5.12 kävimme hieman suuremmalla ryhmällä siivoamassa sekä ortodoksipuolen että luterilaisen puolen hautausmaat. Muolaan hautausmaalla raivasimme pitkän pätkän juoksuhautaa aina leikkuuhuoneelle asti, siihen kuntoon, että juhlavieraat voivat sitä myöten kävellä ja kuunnella Lauri Rämön esitystä. Leikkuuhuoneen ympäristö siistittiin myös ja sen lähistöltä löysimme suuren granittisen  ”siirtolohkareen” josta arvelimme lohkotun torjuntaesteitä mahdollisesti järven yli tulevan  hyökkäyksen torjumiseksi. Löysimme taas puskia raivatessamme paljon uusia hautakiviä. Hellyttävin oli pieni ehjä nelikuukautisena kuolleen Hilkka Peuhkurin kivi. Kiviä löytyi ihan selvänä rivistönä ja kun aikaa on, yritetään ottaa niitä enemmän  vierailijoiden nähtäväksi
Avustuksia on saatu AVI:lta, eli Itä-Suomen Aluehallintovirastolta hautausmaa-alueiden kunnostukseen, sekä Kannaksen Osuusliike Säätiöltä.

Johtokuntamme jäsen, rahastonhoitaja Pekka Moisander on palkittu kultaisella ansiomerkillä. Pekka sai merkkinsä KL:n kevätkokouksessa 21.4.12
 Torstaina, ennen Vainajien muistojuhlia lähti 9-henkinen talkoojoukko Matti Kultasen autolla kohti Muolaata. Johtokunnasta oli mukana  4 jäsentä sekä jo yhdeksättä vuotta uskolliset, ahkerat, työmyyrät Kirsti ja Matti Närvänen. Töiden johto oli yliarkkitehti Raija Seppäsen taitavissa käsissä. Perjantaina siistittiin paikat, suurimpana urakkana sankarihautausmaa.( Valitettavasti Muolaaseen jätettyjen koneiden kanssa oli suuria ongelmia paikallisten holtittoman käytön jäljiltä.)  Odotimme pitkään perjantai-iltana istuinpenkkiparrujen saapumista hautausmaalle. Itse Säkkijärven Sahan omistaja, joka istuinosat oli valmistanut ja lahjoittanut, toi ne perille kahdeksan jälkeen. Majapaikalle selvisimme yhdeksän paikkeilla. Perjantaina kävi useampi  linja-autollinen retkeläisiä tutustumassa hautausmaahan. Näitä olivat esimerkiksi Kauhavalta taistelupaikkoihin tutustumassa olleiden veteraanien ja Koivistolta lähtöisin olleiden jälkeläisistä muodostama ryhmä. Raija yhdessä Laurin kanssa piti heille esittelykierroksen kertoen talkootyöstä, jota monien vuosien ajan olemme tehneet. Retkeläiset olivat ihastuneita siistiin hautausmaahan ja saimme mukanaolleelta TYKS:in suu- ja leukakirurgian dosentilta Tero Soukalta seuraavan viestin: ”Kiitokset hienosta hetkestä Muolaan kirkonmäellä. Järjestäytynyt toimintanne ja omistautumisenne teki todella vaikutuksen. Karjalainen perintömme vaatii tällaista yhteistyötä”
Lauantaina rakenneltiin ja aseteltiin paikoilleen eri puolille hautausmaata näyttelytaulupohjat, joille oli laminoitu selostukset suomeksi ja venäjäksi ko. paikoista. Raijan suomennokset oli venäjäksi kääntänyt Valdemar Tretjakov. Suuri esittelytaulu pystytettiin heti hautausmaalle tultaessa. Siinä kerrottiin sanoin ja kuvin kirkon ja kirkkomaan historiaa. Jännitimme sunnuntaiaamuna hautausmaalle tullessamme, olivatko taulut saaneet olla paikoillaan ja onneksemme kukaan ei ollut roskastanut eikä rikkonut paikkoja.
Sunnuntaina asettelimme paikoilleen ”kirkonpenkit” ja ehtoollispöydän. Armo Kuisma rakenteli kirkonkellot puunoksaan ripustetusta rautakangesta. Kovaäänislaitteet viritettiin ja juhlallisuudet alkoivat kiertokäynneillä klo. 12.00. Osan-ottajia kiertokäynneillä oli n.150. Raija aloitti kirkkomaan ja entisten kirkkojen esittelyllä, ryhmä jaettiin kahtia ja toiset menivät Lauri Rämön johdolla tutustumaan juoksuhautoihin ja Pekan johdolla sankarihautausmaahan, jonka jälkeen ryhmät vaihtoivat paikkoja. Ihmiset olivat valtavan kiinnostuneita ja esittivät paljon lisäkysymyksiä. Saimme lukuisia kiitoskommentteja koko sunnuntaipäivän juhlatilaisuuksista. Ehtoollisjuhlassa oli mukana n. 300 henkilöä ja sankarihautausmaalla ehkä 170.  Ortodoksipuolen tilaisuuksiin Kyyrölässä osallistui kuutisenkymmentä osanottajaa.
Ilmat suosivat meitä juhlavalmisteluissa. Riesaa oli vain valtavasta hyttysmäärästä.
Ruohonleikkuut Matti Kultanen lupasi hoidella tältä kesältä talkoovoimin.
 
KL:n kesäjuhlat  Lahdessa 15-17.6.12 Matti Kultanen järjesteli airueet, lipunkantajat, kyltit ja tarvittavat  henkilöt taas edustamaan yhdistystämme ko. juhlille. Henkilöt tulivat suurimmaksi osaksi Someron Karjalaseurasta. Valitettavasti sunnuntaina kansallispukuinen juhlakulkue joutui taas marssimaan voimakkaassa vesisateessa.
KL:n hanke vanhoista hautausmaista päättyi 2011. Liitto aikoo jatkaa hautausmaiden sopimusten ja valtiosopimuksen toteuttamisen edistämistä v.2012-2013 pienimuotoisesti ilman erillistä hanketta. Jatketaan niin, että asia pysyy tiedossa ja oikeanlaista hoitoa edistetään. KL:sta Satu Hallenberg ja Marja-Liisa Lindqvist ovat pyyräneet, että Muolaan hautausmaalla tehtäviä toimia voisi käyttää esimerkkeinä, kun pitäjäpäivillä ja vastaavilla asiasta luennoidaan/tiedotetaan. Yliarkkitehti Raija Seppänen on lupautunut luennoimaan ko.tilaisuuksissa.
Tihvinskaja juhlat vietettiin Hämeenlinnassa 8-9.7.2012.
64. toimintavuosi on saatu päätökseen.

Liitteet: Kyyrölä Kerhon toimintakertomus
              Ylä-Kuusaan koulupiirin toimintakertomus
              Juuret Muolaassa ohjelmat