Muolaa
Tiedot Muolaalaisten seura ry: n esitteestä Muolaa 1992
Muolaassa oli ikivanhaa suomalaista asutusta.
Alue mainitaan kihlakuntana jo Pähkinäsaaren rauhan v.1323 asiakirjoissa. Muolaa on ollut aina lännen ja idän välisellä kulkureitillä kaikkine sen seuraamuksineen. Ruotsin vallan aika päättyi isoonvihaan. Venäläiset valtasivat Kannaksen v.1710. Valtiollisesti alue kuului Venäjän keisarikuntaan vuoteen 1811 ja sen jälkeen Suomen suuriruhtinaskuntaan v.1812-1917. Tuo aika toi mukanaan venäläisen lahjoitusmaajärjestelmän. Muolaassa oli Kuusaan, Pällilän ja Kyyrölän lahjoitusmaahovit. Väestöstä tuli lahjoitusmaatalonpoikia, eräänlaisia maaorjia.
Se merkitsi pakkovaltaa ja yleistä kehityksen taantumista. Tästä ikeestä vapauduttiin 1800-luvun lopulla.
Omat tilat voitiin lunastaa omiksi! Senkin jälkeen kehitys oli varsin verkkaista päästäkseen täyteen vauhtiin Suomen itsenäistyttyä. Elämä oli 1930-luvun lopulla muun valtakunnan tasolla.
Vuoden 1939 tietoja:
Pinta-ala 636 km2,
Viljelysala 11000 ha
Asukasluku 11300, joista Muolaan luterilainen srk 9420 ja Kyyrölän ortodoksinen srk 1880
Elinkeinojakauma: maatalous 86 %, teollisuus, käsityö 7 % ja palvelu, hallinto 7 %