|
Muolaan kylillä ei ole vielä omia kotisivuja. Osasta kylistä kerrotaan Wikipediassa, joten niihin on laitettu linkki.
Kylät ja koulupiirit
Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944 kirjassa sivuilla 466-500
Muolajärven pohjoispään kylät:
Ylä-Hotokka
Hotokka
Muolaan kylä
Venäläismalliset kylät:
Kangaspelto
Sudenoja
Kyyrölä Lisätieto puusepäntehtaasta täällä
Parkkila
Vuotjärven ympäristökylät:
Soittola
Hanttula
Karhula
Ilola
Perkjärvi
Perkjärven asemankylä
Muolajärven eteläosan kylät:
Keskikylä:
Pyykkölä
Orola
Jääskelä
Norkkola
Taaperniemi
Tervola
Oinala
Vihola
Lavola
Yskjärven ympäristökylät:
Sormula
Harvola
Vesikkala
Kurkela
Heikkilä
Leirilä
Pällilä
Kirkkojärven länsirannan ja pohjoispään kylät:
Kirkkoranta
Turulila
Koirala
Kannila
Peikola
Passila
Hattula
Retukylä
Lattula
Kaakkoiskulman kylät:
Lehtokylä
Jaarila
Kallainen
Heimala
Selola
Pihkala
Sakkalila
Telkkälän alue:
Telkkälä
Himala
Myhkyrilä
Oravala
Saavola
Punnuksen alue:
Punnus
Sokiala
Kuusaan alue
Ylä-Kuusaa
Määttälä
Ala-Kuusaa
Peippola
Paakeli
Leipäsuon alue
Leipäsuo
Kiltee
KOULUPIIRIT MUOLAASSA
Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944 kirjassa sivuilla 222 - 240 ja 432 -434
Hattulan koulupiiri
Hotokan koulupiiri
Ilolan koulupiiri
Jokisuun koulupiiri
Kangaspellon koulupiiri
Keskikylän koulupiiri
Koiralan koulupiiri
Kuusaan koulupiiri
Kyyrölän koulupiiri
Lehtokylän koulupiiri
Leipäsuon koulupiiri
Moiniemen koulupiiri
Parkkilan koulupiiri
Peikolan koulupiiri
Perkjärven aseman koulupiiri
Perkjärven kylän koulupiiri
Punnuksen koulupiiri
Pällilän koulupiiri
Taaperniemen koulupiiri
Telkkälän koulupiiri
Vuotjärven koulupiiri
Yskjärven koulupiiri
Yläkuusaan koulupiiri
___________________________________________________________________________________
Puusepäntehdas Kyyrölässä
Uusia laitoksia pystytettiin Kyyrölässä ennen talvisotaa olemassa olevien sahojen jatkoksi. Esimerkiksi pienen puusepänverstaan laajennus ja koneellistaminen jopa sarjatyöasteelle oli valtava harppaus kohti suurempia tuotantomääriä ja parempaa kannattavuutta. Tämän puusepäntehtaan perusti 1930-luvun puolivälissä Rudolf Tinnis. Sen pääkoneet olivat sirkkeli, oikohöylä, tasohöylä, jyrsinkone), pylväsporakone ja vannesaha. Laitosta pyöritti rakennuksen ulkopuolelle sijoitettu höyrykone. Voima siirrettiin koneille pitkän valta-akselin kautta ja kullekin koneelle yksilöllisten hihnojen avulla. Palkattuja ammattimiehiä oli juuri ennen talvisodan syttymistä 3–5 henkeä. Entinen käsityöverstas toimi kokoonpanotilana. Täällä valmistettiin pääasiassa huonekaluja, kaikki tilaustyönä. Verstaassa tehtiin myös vaativia kaiverrustöitä sekä kultauksia. |
|