Muolaan vaakuna Muolaalaisten seuran kotisivu
Muolaa.fi

Kirkko
Etusivu Ajankohtaista Kartat Kirkko Muistomerkit Linkit Talkoot Myynti

Muolaan kirkko
Kuusaan hovi
Kyyrölän kirkko
Kangaspellon kirkko
Perkjärven kirkko

 

Muolaan kirkot

Kirkonkylää 1934

Muolaan kirkonkylää vuoden 1934 huhtikuussa.
Tiilirakenteinen, valkoinen kirkko sijaitsi Kirkkojärveen viettävällä mäellä hautausmaan ympäröimänä. Kirkko näkyi avoimessa maisemassa kauas. Samalla mäellä ja sen läheisyydessä on sijainnut seurakunnan kolme tai neljää aiempaa kirkkoa.
Muolaan kirkko, johon mahtui 2 200 henkeä, vihittiin käyttöönsä vuonna 1852 monien rakennusvaiheiden jälkeen. Kirkon suunnitteli arkkitehti Ernst Lohrman. Kirkon rakensivat muolaalaiset esivanhempamme.
Sankarihautausmaan paikalle on Muolaalaisten seura pystyttänyt graniittisen muistomerkin. Seura on pystyttänyt kirkon raunioille puisen muistoristin. Hautausmaata hoidetaan muistopuistona.

Kirkonkylää 1910
Kirkkoon johtava tie vuonna 1910.
Sisäkuva 1938
Sisäkuva Muolaan kirkosta vuonna 1938. Taustalla näkyy urkuparvi. Kirkon pitkiä sivuseiniä reunustivat 2- kerroksiset lehterit, joita kannattivat pylväsrivistöt.Kuva on Toivo Rapelin virkaanasettajaistilaisuudesta.
Kihupyhä 1928
Kihupyhänä 1928 Muolaan kirkossa vihittiin Eemil ja Saima Tuomonen. Hääpari kukkaistyttöineen ja -poikineen komeassa automobiilissa kirkon edustalla.
Rauniot
Muolaan kirkon rauniot 1940-luvun alussa.
Kirkkomäen kautta kulki talvisodan pääpuolustuslinja. Kirkko ja sitä ympäröivä hautausmaa tuhoutuivat venäläisten tykistökeskityksessä.
Kuusaan hovissa
Kuusaan hovi.
Muolaan kirkon tuhouduttua väliaikaisena kirkkona toimi Kuusaan hovi ( 1940-1944).
Kirkkokansaa ripillepääsytilaisuudessa.

Ortodoksiset kirkot

Kyyrölän kirkko
Kyyrölän ortodoksinen kirkko luoteesta katsottuna.
Kirkko oli seurakunnan kolmas, ja se rakennettiin lahjoitusvaroin. Kirkon yhteydessä oli 1700-luvulta hautausmaa, jota oli myöhemmin laajennettu hovin puistoon.
Kirkko oli valkoiseksi kalkittu tiilikirkko, jossa olivat vihreät kupolikatot ja kullatut ristit.
Kirkkoa pidettiin aikanaan yhtenä Suomen suurimmista ja kauneimmista kreikkalaiskatolisista kirkoista. Kirkkoon mahtui 1 200 henkeä.
Kirkko tuhoutui pahoin talvisodassa, ja rauniot on hävitetty lopullisesti 1970-luvulla.
Kirkon ja hautausmaan paikalle on Muolaalaisten seura pystyttänyt graniittisen muistomerkin. Kyyröläläisten kerho on pystyttänyt hautausmaalle myös puisen muistoristin.
Kangaspellon kirkko
Kangaspellon ortodoksinen kirkko.
Ristisaattoon osallistuvaa juhlakansaa 1930-luvulla.
Kangaspellon kyläläiset ostivat ja siirsivät Kanneljärven kirkon Kangaspeltoon 1900-luvun alussa. Kirkon viereen perustettiin hautausmaa vuonna 1930.
Hirsirakenteinen, lautavuorattu kirkko ja hautausmaa tuhoutuivat täysin sotien aikana.
Kirkon pääsisäänkäynnin kohdalle on Muolaalaisten seura pystyttänyt muistoristin. Seura hoitaa hautausmaan aluetta metsäisenä muistopuistona.
Perkjärven kirkko
Perkjärven ortodoksinen kirkko.
Hirsirakenteisen kirkko rakennettiin lahjoitusvaroin ja vihittiin käyttöönsä vuonna 1901.
Pieni kirkko oli sisältä runsaasti koristeltu. Kirkon sisustus tuhoutui talvisodassa. valtaajat käyttivät rakennusta kerhotilana ja hävittivät sen myöhemmin.
Kirkon paikalla lienee nykyisin muita rakennuksia